Uusia aktiviteetteja

Hups hups. Onpa taas aika vierähtänyt edellisestä tekstistä. Välissä on ollut häiden juhlintaa ja ystävänpäivän viettoa. Häissä olimme Cornwallin pikkukaupungissa, joka on pari tunnin päässä Ottawasta. Steven serkku oli aikaisemmin jo mennyt naimisiin Dominikaanisessa tasavallassa, mutta he järjestivät vielä häävastaanoton täällä päässä. Häävastaanotto ei ollut ihan samanlainen kuin Suomessa. Ruokaa ja hääkakkua ei painotettu juuri ollenkaan sillä buffetti oli vasta klo. 11 illalla ja hääkakkua en tullut edes syöneeksi. Tanssimista riitti sen sijaan paljon, mutta ei sitä perinteistä paritanssia mitä meillä, vaan rock'n rollia. Ehkä häävastaanotto oli erilainen siksi, kun varsinaiset häät oli juhlittu jo aikaisemmin. Mukavaa oli joka tapauksessa. Ystävänpäivänä Steve kokkaili illallista ja kävimme kanaalilla luistelemassa. Kanaalilla sattui olemaan bileet, jossa muutama taitoluistelija tanssi muusikin tahtiin luistimet jalassa. Se oli aika hienoa! Lisäksi he tanssittivat ympäröivää yleisöä. Myöhemmin kuulimme, että heillä ei ollut huvilupaa ja viranomaiset olivat potkineet taitoluistelijat pois jäältä. Ystävänpäivälahjaksi Steve lupasi viedä mut swing-tanssitunnille jo olin todella onnessani. Viime lauantaina kävimmekin aloittelijoiden tunnilla. Stevella oli hieman hankaluuksia askelten kanssa, mutta loppuvaiheessa sujui jo aika hyvin. Itsellä tanssiminen on ennestään tuttua, joten askelten omaksuminen ei ollut kovin vaikeaa. Lopputunnista oli vapaata tanssimista ja hain tanssimaan erästä vanhempaa miestä, joka näytti hieman yksinäiseltä. Oli hauska ilahduttaa jotakuta niin paljon ja hän osasi opettaa vielä uusia askeleitakin.

Töiden suhteen sen verran, että käyn auttelemassa kahdessa italialaisessa perheessä, koska siitä kolmannesta perheestä ei enää koskaan kuulunut mitään. Koska töitä ei ole kovinkaan paljon lähetin sähköpostia Ottawa Missiolle, joka ylläpitää suojaa kodittomille ja ruokkii heitä. Ajattelin, että voisin käydä sielä auttelemassa vaikka päivän pari viikossa. Vielä ei ole kuulunut mitään takaisin. Lisäksi kävin eilen vaihteeksi kirkossa ja kaksi ystävällistä mummua kutsuivat mut kirkkokahville toimituksen jälkeen. Olin ilmeisesti näyttänyt hieman eksyneeltä lappujeni kanssa, kun yritin seurata jumalanpalveluksen kulkua ja he päättelivät että en ole kovinkaan montaa kertaa käynyt. He innoissaan selittivät minulle kirkon toiminnasta ja kiikuttivat minua eri ihmisten puheille, kun kuulivat, että olen suomalainen. Tapasin erään pariskunnan, jonka poika asuu Helsingissä. Sain myös kutsun keskiviikkoiseen täkkienkutomiskerhoon ja lupasin mennä, jos työt ei osu päällekkäin. Olen itseasiassa aika innoissani menossa mummojen kutomapiiriin :D Olin aika iloinen siitä tunteesta, että he olivat niin vastaanottavaisia ja mukaansatempaavia. Olo oli niin tervetullut. Uskon tätä kautta tapaavani myös nuorempaa väkeä ja toivottavasti ehdin vielä mukaan johonkin toimintaan. Paastonajan kunniaksi päätin, että käyn kirkossa joka viikko ainakin kerran. Onhan mulla nyt uusia kamujakin!

Pääsin yhteyksiin Ottawalaisten sukulaisten kanssa vihdoin ja viimein ja ensi lauantaina menemme perinteiselle kanadalaiselle sugar shack -aamiaiselle jonnekin maaseudulle. En ole ihan varma mitä se meinaa, mutta ilmeisesti maaseudulla on ns. sokeri taloja missä valutetaan ja valmistetaan vaahterasiirappia. Saa nähdä, mutta kuulostaa hauskalta. Tämä nainen johon sain yhteyden on ilmeisesti äidin sirpaleserkku, joten ei nyt ihan mahdottoman kaukaista sukua.

Steven vanhemmat palaavat kohta kolmeviikkoiselta reissultaan ja päätinkin etsiä vuokrakämpän kahdeksi viimeiseksi kuukaudeksi. Halusin vielä kokeilla itsenäistä asumista omassa kämpässä ja löysinkin kohtuuhintaisen ja todella kivan huoneen talosta, jossa asuu kolme muuta ihmistä. Muutto on siis taas edessä muutaman päivän päästä.

Hyvä päivä!

Terveisia Second Cup kahvilasta, jossa nykyaan hengailen paivisin ja kirjoittelen gradua ja surffailen. Meidan kampassa ei ole nettiyhteytta Steven puhelimen lisaksi, joten taytyy etsia vaihtoehtoisia keinoja. Ollaan siis viikon verran asuttu keskustassa ja se on ollut aika luksusta. Kaikkialle on niin lyhyt matka eika tarvitse kayttaa busseja. Steven tyomatkakin lyheni puolella tunnilla, mika on aika merkittava parannus. Vaikka kamppa onkin vain kuukaudeksi, me paatettiin pitaa tuparit :) Tahan mennessa ei olla oikein voitu jarjestaa mitaan tai kutsua kavereita kylaan, kun ollaan asuttu vanhempien kanssa orleansissa. Tupa tulikin tayteen kavereita vaikka meilla ei ollutkaan televisiota josta katsoa jaakiekkoa..

Kaupungissa on nyt hulinaa, silla vuotuinen Winterlude-festivaali alkoi viime viikolla. Se koostuu erinaisista tapahtumista, kuten jaaveistoskilpailusta, taidetapahtumista ja talviurheilusta. Kavimme katsomassa jaaveistoksia ja ne olivat kylla hienoja. Otin kuviakin, mutta en ole viela ennattanyt siirtaa niita koneelle. Kanaali on taynna luistelijoita ja itsekin olisi tarkoitus tanaan menna, silla aurinko paistaa ja on todella kaunista. Luistimet on siis pakattuna repussa jahka saan muut hommat alta pois. Eilen kavimme ensimmaista kertaa laskettelemassa ja muistelin etta edellinen kerta kun laskettelin oli myos taalla ja samaisella kukkulalla. Oli mukavaa pitkasta aikaa lasketella ja harkitsen jalleen lumilautailun opettelua. Taytyisi vain ensin harjoitella pienimmilla rinteilla. Laskettelun jalkeen riensimme jaakiekkoharkkoihin ja Steve oli todella puhki paivan jalkeen.

Tyonakyma nayttaa tanaan erittain hyvalta. Tama italialainen perhe suositteli mua ystavaperhelleen ja tanaan tuli sahkopostissa kyselya, etta haluaisinko tulla heillekin auttelemaan. Lisaksi eras muu perhe vastasi tyonhakuilmoitukseen ja he tarvitsisivat myos apuria. Jos saan kaikki kolme sovitettua yhteen niin toita pitaisi olla tarpeeksi niin etta taloudellinen tilanne paranee. Tanaan olen aika iloinen siita miten asiat jarjestyy. Lisaksi graduohjaaja vihdoin tarkasti tekstini ja sanoi etta hyvaa tekstia olen saanut aikaan :) Nyt vain korjauksia tekemaan. Talla viikolla olen saanut aika paljon tehtya gradun suhteen ja toivottavasti tahti pysyy lisaantyvasta tyomaarasta huolimatta.

Tanaan menemme katsomaan jaakiekkopelia Ottawa Senators vs. Nashville Predators silla liput on tanaan jostain syysta todella halvat. Kivaa menna taas seuraamaan live NHL pelia!

Have a nice day!

Puolet ajasta suoritettu, puolet edessä!

Sain muuten sen työpaikan, jossa kävin viime viikolla haastattelussa. Perhe on italialainen ja huomattavasti rennompi :) Taitaa eurooppalaiset olla yleisesti ottaen hieman rennompia kuin Pohjois-Amerikkalaiset. Työnkuvaan kuuluu siis siivoamista pari kertaa viikossa ja tulevaisuudessa myös lastenhoitoa. Perheen äiti työstää tohtorintutkintoaan kotona sillä aikaa kun siivoilen. Heille syntyy uusi vauva maaliskuun alussa ja on mukavaa olla paikalla uuden tulokkaan aikana. Viihdyn uudessa paikassa tosi hyvin, mutta tunteja voisi olla enemmänkin. Toisaalta jää omaa aikaa mukavasti. Tänään jouduin tosin perumaan työt, sillä flunssa vaivaa tällä hetkellä. Steve oli ensin kipeänä ja nyt on minun vuoroni. Noh onneksi ei ole tiukkoja aikatauluja. Tämä kokemus kyllä opetti sen, että joskus on parempi luovuttaa kuin sinnittellä huonossa ilmapiirissä. Jotain parempaa saattaa odottaa nurkan takana. Itse en tosin ole kovin hyvä luovuttaja ja mielelläni yritän loppuun asti.

Nyt on siis aikaa kirjoitella gradua ja tällä hetkellä saldo on 18 sivua mikä on erinomaista. Tämän lisäksi on siis jo n. 40 sivua erikoistyötä, että eiköhän se siitä. Sähköpostiin tuli tänään muistutus opiskeluoikeuden loppumisesta ja mahdollisen lisäajan hakemisesta. Toivottavasti se ei ole tarpeen. Tämä taas motivoi kirjoittamaan. Lisäksi ymmärtääkseni valtio maksaa osan opintolainasta, mikäli valmistuu määräajassa.

Steve ahkeroi viime kuukauden hakemusten parissa ja tänään oli deadline Helsingin yliopiston hakupapereille. Vähän tiukille meni ja toivon mukaan kaikki paperit ehtivät ajoissa. Hakemusprosessi on aika työläs ja osa papereista tuli lähettää suoraan täältä yliopistosta Helsinkiin, ilman että Steve koskee papereihin. Tämä selvisi vasta jälkeenpäin ja tuli kiire lähettää uudet paperit. Noh stressitaso on palannut jo normaalille tasolle. Nyt vain pidetään sormet ristissä ja toivotaan, että opiskelupaikka aukeaa!

Huomenna on tiedossa muuttotouhuja. Steven sisko Alison muuttaa uuteen kämppään ja lupasin mennä muuttoavuksi. Steve(+minä) muutetaan Alisonin vanhaan kämppään kuukaudeksi, sillä hänellä on kaksi kämppää kuukauden ajan. Lisäksi vanhemmat lähtevät kolmen viikon reissulle parin viikon päästä ja olen täällä sen aikaa talonvahtina.

Huomenna tulee kolme kuukautta täyteen täällä oloa. Matka on siis puolessa välissä :)

Uusia paikallisia kokemuksia

Ensimmainen vapaapaiva sitten edellisen tyopaikan. Huomenna on uusi tyohaastattelu keskustassa, joten kylla jotain pienta tekemista viela loytyy. Tama perhe tarvitsee apua pari kertaa viikossa lastenhoidossa ja siivouksessa, silla aiti on viimeisillaan raskaana. Kuukausipalkka ei ole paatahuimaava, mutta saan hieman lisarahaa. Viimeviikon haastattelu meni tosi hyvin ja perhe tykkasi musta. Ongelmana oli vain se, etta he tarvitsevat jonkun pitka-aikaisen hoitajan. Asumisjarjestelyista sen verran, etta asun Steven kotona helmikuun ajan vanhempien ollessa kolmen viikon reissulla Floridassa. Steve sen sijaan muuttaa ensi kuuksi keskustaan.

Lauantaina paasimme vihdoin luistelemaan kaupungin lapi kulkevalle kanaalille. Luistelureitti on 7,8 km pitka ja ilmeisesti maailman suurin/pisin luistelurata. Radan varrella on muutamia kojuja, joissa myydaan beavertail nimisia leivoksia. Olin odottanut luistelua ja beavertailin kokeilemista kauan aikaa ja nyt vihdoin jaa oli tarpeeksi hyvassa kunnossa. Taytyy lahtea viela uudelleen paivasaikaan luistelemaan.


Rideau canal, Ottawa


Beavertail, yam!

Eilen paatimme kayttaa joululahjaksi saamamme lahjakortin pohjoismaiseen kylpylaan ja kokemus oli huippu! Ideana oli siis se, etta ensin kaydaan saunomassa n.10-15 minuuttia, jonka jalkeen hypataan kylmaan altaaseen tai astutaan kylman vesiputouksen alle ja viimeiseksi mennaan rentoutumishuoneeseen nauttimaan teeta ja kuuntelemaan rauhallista musiikkia. Tama sykli tuli suorittaa 3-4 kertaa. Saunoja oli kolme erilaista, joista suosikkini oli tynnyrisauna ja siella sai hyvat loylyt. Toinen sauna oli todella iso ja ihmiset makasivat lauteilla. Loylya ei tassa saunassa heitetty ollenkaan. Kolmas sauna oli turkkilainen. Lisaksi oli porealtaita, joissa sai kayda lammittelemassa. Oltiin aika onnessamme tasta kylpylasta ja aikaa vierahti parisen tuntia. Neljannen kierroksen jalkeen emme enaa tarjenneet ja halusimme ehtia ravintolan puolelle syomaan, silla sinnekin meilla oli lahjakortti. Ruokakin oli mahtavaa, kuten arvata saattaa ja valitsimme neljan ruokalajin aterian. Olo oli kylla todella rentoutunut kylpyloinnin ja syomisen jalkeen, etta uni maittoi sen jalkeen. Haluaisin menna tuonne viela uudelleen tai sitten samantapaiseen kylpylaan Quebecissa.


Nordic Spa, Chelsea

Lumikenkaily viela lykkaantyi, silla Stevella oli perjantaina juurihoito. Kipea hammas ja kylma ilma ei oikein tuntunut sopivalta kombinaatiolta, joten menemme toisella kertaa.

Lopussa kiitos seisoo... vai seisooko?

Hrmmm.. Viime perjantaina keskustelimme talon emännän kanssa työasioista. Heidän elämäntilanteensa muuttui sen verran, että isä sai töitä ja on reissuhommissa suuren osan ajasta. Tämän vuoksi he tarvitsevatkin kokoaikaisen työläisen. Viime viikolla tunnelma oli välillä muutenkin kireä ja itse reagoin aika negatiivisesti pomottelevaan äänensävyyn. Perheen äiti oli sen huomannut ja on sitä mieltä, että se kuuluu työnantajan oikeuksiin olla vaativa ja pomotteleva. Itse en ole samaa mieltä, joten tulimme siihen lopputulokseen, että lopetan työt tämän viikon jälkeen. Ikävältähän tuo aluksi hieman tuntui, mutta nyt olo on lähinnä helpottunut ja uskon, että sopivampi perhe löytyy tilalle. Tuo taloudenhoito ei taida muutenkaan olla minun heiniäni näin työmielessä ja mieluummin hoitelisin pieniä lapsia. Olen siis hakenut uusia paikkoja ja menenkin huomenna haastatteluun perheeseen, jossa on kaksi tyttöä 1 ja 5 vuotiaat. Työ olisi kokoaikaista maaliskuun ajan joten helmi- ja huhtikuu on vielä avoinna. Sunnitelmissa on kirjoittaa nuo vapaat kuukaudet ja puurtaa maaliskuun ajan lastenhoidon parissa. Vuokrakämppäkin on nyt jostain saatava, sillä Steven kotona en kehtaa kolmea kuukautta asua.

Viime viikonlopusta sen verran, että olimme Steven työpaikan pikkujouluissa. Tutustuin todella moneen ihmiseen ja oli mielenkiintoista tavata Steven työkavereita. Ohjelmassa oli myös kasinopelejä. Kaikille jaettiin leikkirahaa 5000 dollaria ja saimme kokeilla erilaisia pelejä. Itse päädyin opettelemaan black jackin peluuta ja tuhlasinkin koko pottini sinne :) Illallinen oli mahtava kuten arvata saattaa, mutta harmikseni mahalaukkuni ei ole rajaton.

Perjantaina olisi tarjolla lumikenkäilyä tähtien alla. Bongasin tämmöisen retken netistä ja ajattelin yllättää Steven varaamalla paikat sinne. Toivottavasti se on mieluinen yllätys.

Uusi vuosi ja uusi urheilukausi

Työt alkoivat jälleen parin viikon tauon jälkeen. On ihan hyvä saada taas jonkinlaista rytmiä elämiseen. Päätin aloittaa kuntoilun ja ilmoittauduinkin zumba-tunneille. Huomenna on ensimmäinen kerta ja olen aika innoissani omasta harrastuksesta :) Lisäksi hyödynnän talossa olevaa kuntosalia ja pyrin joka päivä kuntoilemaan puoli tuntia juoksumatolla. Eilen testasin ensimmäistä kertaa myös takapihan poreallasta, joka on 24 h käytettävissä. Oli aika luksus olo täytyy myöntää. Hieman kyllä kritisoin tuota energiankulutusta, enkä ymmärrä miksi porealtaan täytyy olla päällä yötäpäivää.

Huomenna olisi vaalien ennakkoäänestys suurlähetystössä, mutta voi olla, että en ihan kerkiä sinne. Äänestys loppuu jo yhdeltä ja se on hieman liian aikaista. Olisi kyllä hyvä tutustua Suomen suurlähetystöön ja käydä kyselemässä hieman infoa esimerkiksi Yhdysvaltoihin matkustamisesta. Lauantaina on tiedossa Steven työpaikan pikkujoulut näin joulun jälkeen.. Ilmeisesti sinne täytyy pukeutua vähän hienommin ja kävinkin metsästämässä alennusmyynnistä cocktail-mekon ja kengät. Odotan innolla tälläytymistä ja juhlia :)

Quebec city ja uuden vuoden juhlintaa

Joulupukki toi siis matkan Quebec cityyn ja lähdimme ajelemaan 27. pvä. Aluksi ajattelimme mennä junalla, mutta paikkoja ei ollut enää jäljellä ja muutenkin se on aika kallista puuhaa. Bussimatka olisi kestänyt yli kuusi tuntia ja matkapahoinnista kärsivänä en oikein innostunut siitä. Vastoin vanhempien ehdotuksia lähdimme matkaan autolla. Säätiedotus oli luvannut lumimyräkkää ja jäätävää sadetta matkan varrelle, mutta pääsimme perille ilman mitään ongelmia. Lumimyrsky alkoi vasta ennen nukkumaanmenoa. Hotel Chateu Laurier oli kivan oloinen ja ennenkaikkea siellä oli sauna, uima-allas ja porealtaat ulkona :) Saunaa mainostettiin suomalaisena, joten halusin tietenkin saada löylyni. Ongelmana oli vain se, että saunassa ei ollut vesisankoa. Fiksuna tyttönä kävin anastamassa roskiksen tyttöjen pukkarista ja täytin vedellä. Täällä ei ole tapana heittää löylyä, sillä ihmisillä on jokin harhaluulo, että sauna menee siitä rikki. Kiuas oli kuitenkin Harvian tuotantoa, joten en nähnyt mitään estettä löylyn heittämiselle. Muut hotellivieraat tosin vaikuttivat hieman hämmästyneiltä :) Seuraavana päivänä menimme taas saunomaan ja silloin henkilökuntaan kuuluva mies tuli hakemaan vesiämpärimme pois ja mutisi jotain ranskaksi. Se siitä sitten, mutta ehdimmepä ainakin vähän aikaa nauttia. 

Näkymä huoneen ikkunasta oli hieno. Quebecin vanhaakaupunkia näkyy hieman tässä kuvassa. Vanhakaupunki oli todella kaunis ja eurooppalaishenkinen pienine mukulakivikatuineen. Käveltyjä kilometrejä kertyi aika paljon, sillä kaupungissa oli paljon nähtävää. Jouluvaloja oli paljon ja paikallisilla on paljon parempi maku joulukoristuksien suhteen kuin ottawalaisilla.

Kävimme muun muassa suklaamuseossa ostoksilla ja nautimme suklaaespresson ja suklaaleivoksen. Voin sanoa, että sen jälkeen ei ollut kauhea nälkä, sillä sen verran tuhtia tavaraa se oli.

Olimme pakanneet myös luistimet mukaan ja löysimmekin kivan luistelupaikon vanhankaupungin alueelta. Siellä oli paljon ihmisiä luistelemassa käsikädessä musiikin tahdissa. Se oli mulle uusi kokemus ja hauska sellainen. Täällä on tullut muutenkin luisteltua huomattavasti enemmän kuin kotona. Viimeisenä päivänä ajelimme 15 km päähän kaupungista katsomaan vesiputousta. Tämä vesiputous on 1,5 kertaa korkeampi kuin Niagaran putoukset ja näky olikin huikea. Pääsimme kävelemään putousten yläpuolelle siltaa pitkin ja itseäni hieman kammoksutti se korkeus.

Uudeksi vuodeksi tulimme takaisin Ottawaan. Olin hankkinut liput Oliver! -musikaaliin joululahjaksi Stevelle ja menimme katsomaan esityksen aattona. Musikaali oli hieno kokemus ja oli mukavaa nähdä näyttelijäntyötä ulkomailla. Ymmärsin aika hyvin musikaalin kulun pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Stevekin tuntui olevan tyytyväinen lahjaansa :) Sen jälkeen vietimme iltaa ystävien Jeremyn ja Lindsayn kanssa sekä heidän tuttaviensa. Tilasimme kiinalaista ruokaa ja pelasimme korttipelejä. Valitettavasti ilotulitukset jäivät ampumatta, sillä täällä ei ole sellaista tapaa. Yritimme etsiä raketteja kaupoista, mutta emme onnistuneet löytämään yhtäkään. Tämä oli kolmas uusi vuosi ulkomailla. Ehkä ensi vuonna olen vaihteeksi Suomessa. Loman aikana on välillä hiipinyt pieni koti-ikävä mieleen ja olisi mukava nähdä omaa perhettä ja ystäviä. Motivaatio oman kaveripiirin muodostamiseksi on kasvanut entisestään ja suunnitelmissä onkin aloittaa zumbaaminen ensiviikosta alkaen. Toivon mukaan sieltä saan uusia tuttavuuksia. Kuitenkin kaikki on hyvin ja viihdyn täällä. On mukava saada tutustua Steven perheeseen ja ystäviin paremmin nyt kun siihen on tilaisuus.

Hyvää uutta vuotta kaikille!!