Uusia paikallisia kokemuksia

Ensimmainen vapaapaiva sitten edellisen tyopaikan. Huomenna on uusi tyohaastattelu keskustassa, joten kylla jotain pienta tekemista viela loytyy. Tama perhe tarvitsee apua pari kertaa viikossa lastenhoidossa ja siivouksessa, silla aiti on viimeisillaan raskaana. Kuukausipalkka ei ole paatahuimaava, mutta saan hieman lisarahaa. Viimeviikon haastattelu meni tosi hyvin ja perhe tykkasi musta. Ongelmana oli vain se, etta he tarvitsevat jonkun pitka-aikaisen hoitajan. Asumisjarjestelyista sen verran, etta asun Steven kotona helmikuun ajan vanhempien ollessa kolmen viikon reissulla Floridassa. Steve sen sijaan muuttaa ensi kuuksi keskustaan.

Lauantaina paasimme vihdoin luistelemaan kaupungin lapi kulkevalle kanaalille. Luistelureitti on 7,8 km pitka ja ilmeisesti maailman suurin/pisin luistelurata. Radan varrella on muutamia kojuja, joissa myydaan beavertail nimisia leivoksia. Olin odottanut luistelua ja beavertailin kokeilemista kauan aikaa ja nyt vihdoin jaa oli tarpeeksi hyvassa kunnossa. Taytyy lahtea viela uudelleen paivasaikaan luistelemaan.


Rideau canal, Ottawa


Beavertail, yam!

Eilen paatimme kayttaa joululahjaksi saamamme lahjakortin pohjoismaiseen kylpylaan ja kokemus oli huippu! Ideana oli siis se, etta ensin kaydaan saunomassa n.10-15 minuuttia, jonka jalkeen hypataan kylmaan altaaseen tai astutaan kylman vesiputouksen alle ja viimeiseksi mennaan rentoutumishuoneeseen nauttimaan teeta ja kuuntelemaan rauhallista musiikkia. Tama sykli tuli suorittaa 3-4 kertaa. Saunoja oli kolme erilaista, joista suosikkini oli tynnyrisauna ja siella sai hyvat loylyt. Toinen sauna oli todella iso ja ihmiset makasivat lauteilla. Loylya ei tassa saunassa heitetty ollenkaan. Kolmas sauna oli turkkilainen. Lisaksi oli porealtaita, joissa sai kayda lammittelemassa. Oltiin aika onnessamme tasta kylpylasta ja aikaa vierahti parisen tuntia. Neljannen kierroksen jalkeen emme enaa tarjenneet ja halusimme ehtia ravintolan puolelle syomaan, silla sinnekin meilla oli lahjakortti. Ruokakin oli mahtavaa, kuten arvata saattaa ja valitsimme neljan ruokalajin aterian. Olo oli kylla todella rentoutunut kylpyloinnin ja syomisen jalkeen, etta uni maittoi sen jalkeen. Haluaisin menna tuonne viela uudelleen tai sitten samantapaiseen kylpylaan Quebecissa.


Nordic Spa, Chelsea

Lumikenkaily viela lykkaantyi, silla Stevella oli perjantaina juurihoito. Kipea hammas ja kylma ilma ei oikein tuntunut sopivalta kombinaatiolta, joten menemme toisella kertaa.

Lopussa kiitos seisoo... vai seisooko?

Hrmmm.. Viime perjantaina keskustelimme talon emännän kanssa työasioista. Heidän elämäntilanteensa muuttui sen verran, että isä sai töitä ja on reissuhommissa suuren osan ajasta. Tämän vuoksi he tarvitsevatkin kokoaikaisen työläisen. Viime viikolla tunnelma oli välillä muutenkin kireä ja itse reagoin aika negatiivisesti pomottelevaan äänensävyyn. Perheen äiti oli sen huomannut ja on sitä mieltä, että se kuuluu työnantajan oikeuksiin olla vaativa ja pomotteleva. Itse en ole samaa mieltä, joten tulimme siihen lopputulokseen, että lopetan työt tämän viikon jälkeen. Ikävältähän tuo aluksi hieman tuntui, mutta nyt olo on lähinnä helpottunut ja uskon, että sopivampi perhe löytyy tilalle. Tuo taloudenhoito ei taida muutenkaan olla minun heiniäni näin työmielessä ja mieluummin hoitelisin pieniä lapsia. Olen siis hakenut uusia paikkoja ja menenkin huomenna haastatteluun perheeseen, jossa on kaksi tyttöä 1 ja 5 vuotiaat. Työ olisi kokoaikaista maaliskuun ajan joten helmi- ja huhtikuu on vielä avoinna. Sunnitelmissa on kirjoittaa nuo vapaat kuukaudet ja puurtaa maaliskuun ajan lastenhoidon parissa. Vuokrakämppäkin on nyt jostain saatava, sillä Steven kotona en kehtaa kolmea kuukautta asua.

Viime viikonlopusta sen verran, että olimme Steven työpaikan pikkujouluissa. Tutustuin todella moneen ihmiseen ja oli mielenkiintoista tavata Steven työkavereita. Ohjelmassa oli myös kasinopelejä. Kaikille jaettiin leikkirahaa 5000 dollaria ja saimme kokeilla erilaisia pelejä. Itse päädyin opettelemaan black jackin peluuta ja tuhlasinkin koko pottini sinne :) Illallinen oli mahtava kuten arvata saattaa, mutta harmikseni mahalaukkuni ei ole rajaton.

Perjantaina olisi tarjolla lumikenkäilyä tähtien alla. Bongasin tämmöisen retken netistä ja ajattelin yllättää Steven varaamalla paikat sinne. Toivottavasti se on mieluinen yllätys.

Uusi vuosi ja uusi urheilukausi

Työt alkoivat jälleen parin viikon tauon jälkeen. On ihan hyvä saada taas jonkinlaista rytmiä elämiseen. Päätin aloittaa kuntoilun ja ilmoittauduinkin zumba-tunneille. Huomenna on ensimmäinen kerta ja olen aika innoissani omasta harrastuksesta :) Lisäksi hyödynnän talossa olevaa kuntosalia ja pyrin joka päivä kuntoilemaan puoli tuntia juoksumatolla. Eilen testasin ensimmäistä kertaa myös takapihan poreallasta, joka on 24 h käytettävissä. Oli aika luksus olo täytyy myöntää. Hieman kyllä kritisoin tuota energiankulutusta, enkä ymmärrä miksi porealtaan täytyy olla päällä yötäpäivää.

Huomenna olisi vaalien ennakkoäänestys suurlähetystössä, mutta voi olla, että en ihan kerkiä sinne. Äänestys loppuu jo yhdeltä ja se on hieman liian aikaista. Olisi kyllä hyvä tutustua Suomen suurlähetystöön ja käydä kyselemässä hieman infoa esimerkiksi Yhdysvaltoihin matkustamisesta. Lauantaina on tiedossa Steven työpaikan pikkujoulut näin joulun jälkeen.. Ilmeisesti sinne täytyy pukeutua vähän hienommin ja kävinkin metsästämässä alennusmyynnistä cocktail-mekon ja kengät. Odotan innolla tälläytymistä ja juhlia :)

Quebec city ja uuden vuoden juhlintaa

Joulupukki toi siis matkan Quebec cityyn ja lähdimme ajelemaan 27. pvä. Aluksi ajattelimme mennä junalla, mutta paikkoja ei ollut enää jäljellä ja muutenkin se on aika kallista puuhaa. Bussimatka olisi kestänyt yli kuusi tuntia ja matkapahoinnista kärsivänä en oikein innostunut siitä. Vastoin vanhempien ehdotuksia lähdimme matkaan autolla. Säätiedotus oli luvannut lumimyräkkää ja jäätävää sadetta matkan varrelle, mutta pääsimme perille ilman mitään ongelmia. Lumimyrsky alkoi vasta ennen nukkumaanmenoa. Hotel Chateu Laurier oli kivan oloinen ja ennenkaikkea siellä oli sauna, uima-allas ja porealtaat ulkona :) Saunaa mainostettiin suomalaisena, joten halusin tietenkin saada löylyni. Ongelmana oli vain se, että saunassa ei ollut vesisankoa. Fiksuna tyttönä kävin anastamassa roskiksen tyttöjen pukkarista ja täytin vedellä. Täällä ei ole tapana heittää löylyä, sillä ihmisillä on jokin harhaluulo, että sauna menee siitä rikki. Kiuas oli kuitenkin Harvian tuotantoa, joten en nähnyt mitään estettä löylyn heittämiselle. Muut hotellivieraat tosin vaikuttivat hieman hämmästyneiltä :) Seuraavana päivänä menimme taas saunomaan ja silloin henkilökuntaan kuuluva mies tuli hakemaan vesiämpärimme pois ja mutisi jotain ranskaksi. Se siitä sitten, mutta ehdimmepä ainakin vähän aikaa nauttia. 

Näkymä huoneen ikkunasta oli hieno. Quebecin vanhaakaupunkia näkyy hieman tässä kuvassa. Vanhakaupunki oli todella kaunis ja eurooppalaishenkinen pienine mukulakivikatuineen. Käveltyjä kilometrejä kertyi aika paljon, sillä kaupungissa oli paljon nähtävää. Jouluvaloja oli paljon ja paikallisilla on paljon parempi maku joulukoristuksien suhteen kuin ottawalaisilla.

Kävimme muun muassa suklaamuseossa ostoksilla ja nautimme suklaaespresson ja suklaaleivoksen. Voin sanoa, että sen jälkeen ei ollut kauhea nälkä, sillä sen verran tuhtia tavaraa se oli.

Olimme pakanneet myös luistimet mukaan ja löysimmekin kivan luistelupaikon vanhankaupungin alueelta. Siellä oli paljon ihmisiä luistelemassa käsikädessä musiikin tahdissa. Se oli mulle uusi kokemus ja hauska sellainen. Täällä on tullut muutenkin luisteltua huomattavasti enemmän kuin kotona. Viimeisenä päivänä ajelimme 15 km päähän kaupungista katsomaan vesiputousta. Tämä vesiputous on 1,5 kertaa korkeampi kuin Niagaran putoukset ja näky olikin huikea. Pääsimme kävelemään putousten yläpuolelle siltaa pitkin ja itseäni hieman kammoksutti se korkeus.

Uudeksi vuodeksi tulimme takaisin Ottawaan. Olin hankkinut liput Oliver! -musikaaliin joululahjaksi Stevelle ja menimme katsomaan esityksen aattona. Musikaali oli hieno kokemus ja oli mukavaa nähdä näyttelijäntyötä ulkomailla. Ymmärsin aika hyvin musikaalin kulun pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Stevekin tuntui olevan tyytyväinen lahjaansa :) Sen jälkeen vietimme iltaa ystävien Jeremyn ja Lindsayn kanssa sekä heidän tuttaviensa. Tilasimme kiinalaista ruokaa ja pelasimme korttipelejä. Valitettavasti ilotulitukset jäivät ampumatta, sillä täällä ei ole sellaista tapaa. Yritimme etsiä raketteja kaupoista, mutta emme onnistuneet löytämään yhtäkään. Tämä oli kolmas uusi vuosi ulkomailla. Ehkä ensi vuonna olen vaihteeksi Suomessa. Loman aikana on välillä hiipinyt pieni koti-ikävä mieleen ja olisi mukava nähdä omaa perhettä ja ystäviä. Motivaatio oman kaveripiirin muodostamiseksi on kasvanut entisestään ja suunnitelmissä onkin aloittaa zumbaaminen ensiviikosta alkaen. Toivon mukaan sieltä saan uusia tuttavuuksia. Kuitenkin kaikki on hyvin ja viihdyn täällä. On mukava saada tutustua Steven perheeseen ja ystäviin paremmin nyt kun siihen on tilaisuus.

Hyvää uutta vuotta kaikille!!

Festivus for the rest of us sekä muuta jouluhärpäkkää

Joulu on vietetty ja nyt nautitaan sen hedelmistä. Koko joulunaika oli aika kiireinen, sillä juhlia riitti joka illalle. Aaton aattona juhlimme Steven veljen luona Festivusta. Jos tämä ei kerro sinulle mitään, niin suosittelen tutustumaan Seinfeldin tuotantoon. Tästä siinä on kysymys:
http://www.youtube.com/watch?v=c8g4Ztf7hIM
Vietimme illan siis alumiinipaalun äärellä ja toimme lahjaksi jotain käytettyä, mitä emme enää tarvitse. Itse päädyin saamaan lahjaksi pienen kaiuttimen ja diilin "olet erotettu" avaimenperän. Voimain mittelö suoritettiin pelaamalla katukiekkoa 15 asteen pakkasessa. Pääsimme kakkossijalle, mikä ei ollut minun ansiota :) Ilta oli kyllä hauska ja mielelläni toisin tämän perinteen mukanani kotiin.

Aattona menimme koko perheen voimin joulumessuun katoliseen kirkkoon. Sen jälkeen menimme sukuloimaan Steven tädin luokse ja siellä olikin sitten puolisukua. Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin ja tavata nuorempaakin väkeä. Joulupäivän aamuna oli sitten aika kurkata mitä joulupukki oli tuonut yön aikana kuusen alle ja pakettivuori oli valtava. Täällä lapset ovat näköjään kiltimpiä, sillä lahjojen määrä oli hieman suurempi kuin mihin itse olen tottunut. Steveltä sain lahjaksi matkan Quebec Cityyn, missä olemme tällä hetkellä. Hotelli on varattu kolmeksi yöksi ja ajelimme tänään nelisen tuntia Ottawasta tänne. Kertoilen tästä reissusta myöhemmin lisää. Vanhemmilta saimme lahjaksi lahjakortin pohjoismaiseen kylpylään ja voimme siis viettää päivän kylpyläosastolla ja käydä myös saunomassa ja lisäksi ravintolan puolella syömässä. Lisäksi tuli paljon pienempiä lahjoja.

Lupasin laittaa kuvia paikallisista joulukoristuksista ja kävimmekin eräällä kuuluisalla kadulla Ottawassa, missä valoja oli ihmeellisen paljon. Valitettavasti en saa liitettyä ottamaani videota ja loput kuvat olivat tärähtäneitä. Tässä kuitenkin yksi hyvä esimerkki:

Toivottavasti teidän joulunaika oli mukava ja nauttikaahan lomasta!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Huomenna alkaa loma!!! Vielä yksi päivä uurastusta ja sitten olen vapaalla tammikuun kahdeksanteen päivään asti. Tällä viikolla olen ollut hieman pahalla tuulella, sillä maanantai-aamu ei alkanut kovinkaan hyvin. Tulin perinteisesti aamulla Steven kyydillä työmaalle ja menin herättämään tyttöjä. Perheen äiti tuli kuiskaamaan oviaukosta ja sanoi, ettei tarvitse vielä herättää ja hän hoitaa sen myöhemmin. Kuvittelin siis, että koulu alkaa myöhemmin tms. ja puuhailin keittiön parissa. Sitten tytöt herätettiinkin viimetipassa koulua varten ja vasta silloin huomasin, että lounas on pakkaamatta. Yleensä se hoidetaan sunnuntai-iltana, joten en tullut ajatelleeksikaan sellaista. Riensin sitten yläkertaan kysymään, että mitä tulee lounaaksi. Siihen perheenäiti tokaisi, että etkö jo muka pakannut sitä, sillä se oli ainoa asia mitä pyysi minua tekemään. Ilmeisesti osa oviaukon kuiskailuista meni ohi korvien. Siitä sitten riensin jotain pakkaamaan ja hän tuli viereeni tiuskimaan ja arvostelemaan kaikkea mitä yritin pakata mukaan. Sitten hän sanoi että kaipa se on hänen sitten pakattava ja nyt he kyllä myöhästyvät. Sitten perhe lähti ovet paukkuen ja jäin aika ymmyrkäisenä miettimään, että mitä oikein tapahtui. Siinä vaiheessa oli lähellä etten pakannut laukkuja, sillä en siedä tuollaista käytöstä kovinkaan paljoa. Ajattelin kuitenkin odottaa anteeksipyyntöä ja katsoa josko tästä vielä selvitään. Tänään se anteeksipyyntö sitten vihdoin tuli, mikä on todella hyvä. Alkoi työmotivaatio nimittäin olemaan aika nollassa.

Sellaista se on.. No muuten kuitenkin menee hyvin ja aktiviteetteja riittää. Viime viikonloppuna oli ohjelmassa jääkiekkoa, elokuvien katselua ja kiinalaista ruokaa ystävien kanssa ja jouluostosten tekoa. Stevella on ihaltava tapa hoitaa ostokset. Itse yleensä lähden palloilemaan kaupoille ja monesti tulen takaisin tyhjin käsin. Steve sen sijaan suunnittelee kotona mitä haluaa ostaa ja mistä. Siten ostosten hoito sujuu kivuttomasti ja nopeasti. No joululahjat on melkein hoidettu. Leivoin jopa korvapuusteja eilen ja tänään löysin vihdoinkin kaupasta luumuhilloa. Huomenna on siis aika kokeilla joulutorttujen tekoa paikallisista värkeistä. Joulu tulla jollottaa :)

White Christmas... or not

Nyt ollaan jo joulukuun puolella. Täällä ei lumi näytä pysyvän maassa ollenkaan ja vihreä joulu on todennäköinen. Kuulemani mukaan Suomessa ei ole sen parempi tilanne. En muista koska olisin viimeksi viettänyt lumettoman joulun. Olen koittanut virittäytynyt tunnelmaan kuuntelemalla Rajattoman joulu-levyä ja latasin valmiiksi lumiukko filmin koneelle. Eilen kävimme suomalaisessa joulumessussa paikallisessa luterilaisessa kirkossa. Tutkin suomen suurlähetystön sivuja ja sieltä satuin bongaamaan tällaisen tilaisuuden. Puolet messusta oli suomeksi ja puolet englanniksi. Oli mukava päästä kirkkoon ja vielä kuulla suomea. Harmikseni en ehtinyt jutella kirkkoväen kanssa ja tutustua muihin mahdollisiin suomalaisiin, sillä täytyi rientää illaksi töihin tyttöjä vahtimaan. Ehkä saan siihen myöhemmin tilaisuuden. Ensi viikonloppuna menemme katsomaan Le Havre elokuvaa elokuvateatteriin. Tämänkin tapahtuman on järjestänyt kanada-suomi seura. En ole vielä onnistunut pääsemään yhteyksiin sukulaisten kanssa, mutta onneksi tässä on vielä aikaa.

Elämä on aikalailla asettunut uomiinsa ja aika on mennyt nopeasti. Gradun olen saanut alkuun ja tällä viikolla pitäisi taas kirjoittaa ja lähettää ohjaajalle tekstiä. Minulla on myös kahden viikon loma, joka alkaa 21.pvä. Toivon mukaan saan silloinkin jotain aikaiseksi. Suunnitteilla on myös pidempi reissu jonnekin loman aikana.
Siitä lisää myöhemmin, kun suunnitelmat selkenee. Joulun kuitenkin vietämme Steven kotona ja ajattelin tehdä riisipuuroa ja joulutorttuja, jotta saisimme jotain suomalaista elementtiä mukaan. Ihmiset täällä tuntuvat olevan aikamoisia jouluhulluja ainakin koristeiden ja valojen suhteen. Joku päivä lähden kameran kanssa ottamaan kuvia, jotta saisitte jonkinlaista käsityksen. Monet pihat on täytetty muovisilla jättilumiukoilla ja poroilla. Valokaapelia ei pahemmin säästellä ja sähköyhtiöt ovat varmasti tyytyväisiä. Suomessa tämmöinen pääsisi varmasti uutisiin.

Rauhallista joulunodotusta kaikille!